Juoksuttamista ja karkailevaa oria.

Eilen olin päättänyt että juoksutan kaikki meidän hevoset läpi heti aamu tuimaan niin kerkeän sitten iltapäivän pyhittää koirille. Hain Lindan tarhasta ja se tapansa mukaan kävellä lompsasi tarhan ala laitaan odottamaan että tulen sen sieltä hakemaan. Päästiinkin tallin kulmalle ja huomasin että nuori herra Ensio tulla viipotti perästä, laitoin Lindan talliin ja lähdin saalistamaan vapaudesta riehaantunutta ori poikaa kiinni. Enska on siinä mielessä kiltti ja helppo että se tulee kutsuttaessa luokse tai ainakin pysähtyy odottamaan että ihminen tulee ottamaan sen kiinni. Siinä sitten laittaessani poikaa tarhaan sain samalla tehdä vasara hommia sillä tarhan portin aidan eristeet oli lähteneet lankojen mukana irti. Sain aidan korjattua ja samalla otinkin Enskalta loimen pois koska sää oli plussan puolella niin saa vähän ihokin hengittää. Marsin takaisin talliin missä Linda minua oli käytävällä odottamassa. Loimet pois ja huolellinen harjaus läpi koko mummelin, yleensä harjaan hevosen noin viidellä harjalla ennen kuin alan varustamaan. Tämä on jäänyt minulle mieleen hyvin heppa kouluni ajoilta jolloin meidän ratsastuksen opettaja sanoi että hevonen ei tule ikinä puhtaaksi jollei sitä malta harjata viidellä harjalla läpi:). Juoksutus vyö,johon kiinnitin sivu ohjat. Eskadronin suojat ja bootsit joka jalkaan. Nämä Eskan suojat ovat olleet kyllä löytö tilasin nämä joskus saksasta ja taisin maksaa etu suojista 30 e ja takasen pitkistä jänne suojista 40 e. Suomessa näistä saa halvimmillaankin maksaa jo etu suojista 50-80e ja takasen pitkät jänne suojat lähentelevät 90 e. Suojittamisen suhteen olen todella neuroottinen, ensimmäinen hevoseni Pajatus kärsi jänne/hanko side ongelmista jolloin opin todella eteväksi pintelin käärijäksi ja vielä tänä päivänäkin suosin enemmän pinteleitä kuin suojia. Ennen kuin menin kentälle juoksuttamaan kävimme meidän posti laatikolla ja takaisin alku lämmittelyn kävelemässä Lindan kanssa, Ensio tuntui juoksentelevan ja huutelevan tarhassaan. Meidän posti laatikolle on matkaa n:800m suuntaansa joten alku kävelyä tuli ihan kivasti ja Lindan kohdalla olen tässä aika tarkka että se kerkiää lämmitä tarpeeksi ennen työn tekoa. Kentälle tultaessa en heti laittanut sivuohjia kiinni vaan annoin Lindan juosta kaikki askel lajit läpi molempiin suuntiin rauhassa jolloin se sai vapaasti venyä kaulasta eteen ja alas ja tehdä ne muutamat mulli loikat menemisen riemusta :). Aloitin sivuohjien kanssa vasempaan kierokseen joka on Lindalle vaikeampi, se meinaa mielellään tähän suuntaan astua oikealla taka jalalla liiallisesti mahan alle ja vasenta etu jalkaa kohden. Tämä johtuu siitä kinnerpatista joka on jäykistänyt tamma mamman liikettä, tähän suuntaan täytyy pitää huoli siitä että pysytään tarpeeksi isolla ympyrällä ja sivu ohjat saavat olla tasapituiset molemmilta puolin että mielummin tamma liikkuisi vartalostaan suorempana. Alettiin tehdä käynti,laukka,ravi,käynti siirtymistä ja Lindan kohdalla käyntiin siirtymiset ovat vaikeita se jäisi mielellään vaan hompsuttamaan pientä ravia kuin siirtyisi kunnolla käyntiin. Tätä keretiin tehdä muutaman kerran jolloin kuulin sen.. Ension kavioiden jylinä ja hirnuntaa, herra oli taas tullut tarhasta pihalle. Manasin asiaa mielessäni mutta totesin että en helkarissa lopeta nyt kesken että juoskoon sitten pihalla.(meidän onni on että lähin naapuri on 2 km päässä ja meidän tiellä ei liiku autoja). No tottakai herra porhaltaa kentälle katsomaan että mitä ihmettä te täällä puuhaatte, siinä se sitten juoksenteli ympyrällä Lindan perässä tehden tehtäviä siinä missä Lindakin. Meinasi ruveta naurattamaan sillä tuntui siltä kun minulla olisi ollut kaksi hevosta yhtä aikaa liinan nokassa. Vaihdoin siinä suuntaa ja Enska totesi että voi rähmä miten tylsää ja alkoi kävellä kenttää ympäri ja katsella valta kuntansa rajoja. Lindan kanssa jatkettiin samaa harjoitusta toiseen suuntaan mihin tämä onnistuikin hyvin ja on myöskin se helpompi suunta jolloin kiristin muutamalla pykälällä sivuohjaa saaden Lindan hieman asettumaan sisälle päin. Itselle tulee jotenkin Lindaa juoksuttaessa hirveän hyvä mieli sillä näkee oikein miten tamma nauttii ja varsinkin kun selvästi näkee miten se ottaa selkäänsä hyvin käyttöön. Lindan kanssa pyrinkin että juoksutan sitä kerran kaksi viikossa. Hyvin sujuneiden siirtymisten jälkeen lähdettiin talliin johon Enskakin seurasi kilttinä poikana perässä. Harjasin Lindan läpi ensin pyörittelin kumisualla ja sen jälkeen vielä karkealla pöly harjalla ja loimitin. Enskalle riimu päähän ja talutin sekä Lindan että Ension tarhaan. Nuori julli vaan sinkosi saman tien portista takaisin pihamaalle juoksentelemaan ja siinä vaiheessa kyllä meinasi hermot mennä. Tyynesti siinä sitten pistinkin portin kiinni ja otin Vietsun viereisestä tarhasta ja talutin sen talliin ja olin tarkoituksella jättänyt Vietsun tarhan portit auki ja juoneni toimikin niin kuin olin sen ajatellut. Enska meni uteliaana tutkimaan Vietsun tarhaan (mikä todellisuudessa onkin ori tarha koska se on lankku tarha) ja sain kun sainkin portit ajoissa kiinni ja sidottua vielä lankut ettei vahingossakaan herra tee omatakeisia poistumista. Vietsua ei luultavasti ole koskaan juoksutettu liinassa joten ihan mielenkiinolla odotin mitä hetki tuo tullessaan. alku kävelyt käytiin myöskin posti laatikolle ja sitten alettiin hommiin Vietsukin sai kumpaankin suuntaan ravata ja kävellä aluksi ilman sivareita. Tämä sujuikin ihan hyvin muutamaa pienempää ympyrää lukuun ottamatta. Laukkaa en edes pyytänyt sillä Vietsu ei olisi sitä kyennyt pyörittämään  ja samalla pitämään tasapainoaan ympyrällä. Sitten laitoinkin sivuohjat suhteelisen löysälle kiinni ja Vietsu näitä vähän ihmetellen meinasi lähteä peruuttamaan jolloin pyysin sitä napakasti eteen. Ensimmäinen reagtio tammalla oli nostaa pää kohden taivasta ja tiputtaa selkänsä ihan notkolle, hetken siinä ihmeteltyään se laski päätään ja rentoutti selän jolloin pyysin sitä sitten taas ravaamaan. Oikea kierros oli Vietsulle selvästi vaikeampi mutta ensimmäiseksi juoksutus kerraksi tämä sujui mielestäni oikein hyvin ja kun se oli ravannut ja kävellyt sivuohjien kanssa rennosti  molempiin suuntiin otin sivarit pois ja kävimme loppu käynnit maastossa käppäilemässä. Sen verta hikeen tuli Vietsukin joten harjaus ja loimitus oli paikallaan. Nyt kun Enska käppäili ori tarhassa laitoin ensimmäisen kerran Vietsun ja Lindan samaan tarhaan ja vähän jäin jännityksellä seuraamaan mitä mummelit sanoo toisistaan. Siellä ne possu junassa kävelivät ympäri tarhaan kunnes pysähtyivät samalla kasalle syömään ja totesin että nämä tulee juttuun oikeinkin kivasti. Enskaa en enää juoksuttanut totesin mielessäni että se sai jo päivän liikunta annoksen juoksenellessaan pitkin pihamaata. Annoin päivä heinät  eteen ja lähdin turvottamaan ilta rehuja valmiiksi. Tälläisinä päivinä sitä ymmärtää hyvin miksi kaikki täysi hoito tallit eivät halua ottaa ori hevosia talleihinsa.