Hirveä hätä ja väsymys.

Rakas koiran pentumme kirke hävisi eilen seitsemän aikaan pihasta varmaan säikähtäen ukkosta ja sitä etsitiin aamu kolmeen asti kunnes päätimme mennä nukkumaan ja nyt kuudelta noustiin uudestaan etsimään. Aivan järkyttävä hätä ja kaikki paikat on 10 km säteellä tutkittu läpejään omien koirien kanssa ja käyty itsekseen jalka miehenä kävelemässä ja hevosilla ajelemassa mutta ei ei näkö havaintoakaan. Eilen olikin niin hyvä päivä että totta kai jotain täytyi sitten mennä pieleen.

Eilen olin esittämässä ystävieni shetlanin poneja, pieksänmäellä poni näyttelyissä ja vaikka lähdimekin myöhässä aika talusta, saavuimme silti hyvään aikaan perille. Molemmat ponit käyttäytyivät hyvin ja palkitiin II palkinnolla molemmat. Petu poni oli vsyttänyt itsensä kuljetuksessa eikä halunnut esittää parasta liiketään ja Piikusta sanoivat sen olevan liian puleassa kunnossa. Ens vuonna uudestaan niin on aikaa laihutaa ainakin Piikua..

Kaikein isoin yllätys oli eilen kun Appu-ukkoni lähti mieheni kanssa Mäkelän Jerolla raveihin ja appiukko oli jo sanonut että jos se ei tänään juokse alta 40 niin sitten sie saat siitä ratsun itsellesi. Joten voitte arvata että odotukset eivät oleet kovin korkealla. Mutta kuinka sitten kävikään kaikien yllätykseksi Alkoikin jero kiriä ja kiriä ja sieltä se keski vaiheilta jäljestä nousi koko ajan ja pääsi loppu suoralla johtavan rinnalle vaikkakin koitti hieman kiemurrella ja meni ja voitti ensimäisen kerran koko ravi aikanaan. Siis aivan mahtava juoksu!!! en voisi tämän suhteen olla onnelisempi. nyt vaan tuntuu hirveän pahalle kun olemme kirkeä etsineet kissojen ja koirine kanssa ja pientä ei löydy mistään.

kuvan (c) Anniina Lintune. Leijonamielen Bianca

http://tototv.icareus.com/web/guest/archive täältä löytyy suonenjoen ravien 1 lähtö ja jeron juoksu.

Valmennuksessa.

Pääsin kunnolla este oppiin kun ystäväni Rosa lainasi minulle hevostaan Hontsaa DB:n valmennukseen Mikkeliin, Rouhialan tallille. Täytyy kyllä sanoa että en muista illoin viimeksi olisi valmennukseen meno jännittänyt näin paljon. Valmennus oli englanin kielellä niinlulen että pelkäsin enemänkin etten osaisi vastata coutsille oikein jos hän kysyisi jotain. Mutta kuten olen jo vuosien saatossa huomannut kuulun ymmärtäminen on edelleen vahvin osaamiseni ja ymmärsin hyvin mitä hän minulle puhui. Alkuun hän katsoi meidän kaikkien ryhmässä olevien istuntaa ja sanoikin heti alkuun että istuntani on karmaiseva ja ei hevos ystävälinen, tämä sanotiin hyvin kohteliaasti siltikin ja olin varautunut kritiikiin joten lähdimme korjaamaan jalkaani reilusti taaksepäin ja lantio linjaani eteenpäin sillä minulla tapana jäädä liian taakse istumaan. Tulimme 5 puomin avipuomeja ja tehtävänä oli myödätä alaspäin hevosen yntäitä kohden ja samalla pitää oma selkä ja katse ylhäällä. Nyt ei tarvinnut keskittyä olenkaan siihen tuliko hevonen hiljaa vai kovaa, vaan ihan omaan istuntaan ja voin kertoa että tämä oli hyvin rankkaa. Tätä tultiin molempiinsuuntiin muutaman kerran jonka jälkeen vaihdetiin tehtävää.

                                                      alku palaveerissä.


Seuraava tehtävä oli sitten tulla Portille laukassa jonka edessä oli ponnistus puomi kääntää hevonen esteen jälkeen oikealle ja ratsastaa portin edestä kohti okseria mutta siirtää hevonen ensin raviin, sitten käyntiin ja vielä pysäyttää enen okseria. Tehtävässä oli tärkeää suunitella tie ja olla katseen kanssa tarkkana siitä mihin oltiin menossa. Tämä onnistuikin muutaman kerran tultuna ihan hyvin silloin kun en itse alkanut liikaa kiirehtimään vain annoin aikaa hevoselle tulla rauhassa. Sitten vaihdetiin suuntaa ja DB siirsi ponnistus puomin laukka puomiksi noin 5.5-6 m päähän ja nosti portin päälle puomin lisäksi. Nyt oli tarkoitus tehdä samalla lailla mutta siellä oli esteen jälkeen kapea laatikko jonka eteen tuli pysäytää. Nämä pysäytys tehtävät ovat selvästi minulle hankalia sillä menen jotenkin ihan lukoon siitä että estettä lähestyttäessä pysäytetäänkin hevonen. Mutta tämä on erittäin tehokasta sillä tällä varmisteltiin omien apujen tehokuutta ja kerottiin hevoselle että sen täytyy pysähtyä ja lähteä eteen juuri silloin kun ratsastaja itse niin haluaa. Hän myöskin kertoi että nin matalilla hyvin koulutettu hevone pystyy ratsastajan pyynöstä hyppäämään vaikka paikaltaan.

Sitten edetiin hajoituksessa niin että tultiin edeleen portti pysty, jonka jälkeen känytiin vasemmalle ja kohti oksei jossa oli se minun kauhistuksen kanan häkki eli vesimatto alla. Hypätään vesimatto okseri ja pysäytetään ennen pystyä vesimaton jälkeen. Tämä oli jo helpompaa pysäytää mutta vesimattoa lähestyttäessä aloin taas kiirehtimään ja varmistelemaan liikaa että menethän varmasti jolloin kaaroksesta tuli jo huono. Näytän kuulema ihan ninja oravalta takertuvine jalkoineni ja hän pyysikin minua yitämään vähemmän ja rentoutumaan että ei ole kiire ja suunitele ratsastettava tie hyvin.

Sitten siirytiiin tulemaan ratana, ensin tavan pysty jolta lähestyminen alku tunnin potti pystylle ja siitä käänös vesimatto okseille ja sen takana olevalle pystylle. Pystyn jälkeen oli apu puomi jonka jälkeen sai vasta kääntää oikealle ja tulla ensimäinen pysty uudestaan toisesta suunasta ja pysäytää hevonen ennen toista pystyä sen jälkeen. Olin kyllä mikkihiirenä merihädässä,  Kaksi kertaa ratsastin ihan päin mäntyä ja olin todella jännitynyt ja jäin taas jalkani kanssa puristamaan liikaa. Muutaman kerran tultuani DB pyysi minua taas rentoutumaan ja aloinkin tekemään vanhaa apukeinoani ja laskemaan askelia jolloin sain yllätvän hyviä pätkiä tehtyä. Ainut oli että edeleen kun piti tulla keskelle estettä ja pysäytää yitin automaatisesti ohitaa sitä mutta onneksi on tarkka valmentaja ja pyysi minua tulemaan niin monta ketaa uudestaan että sain kun sainkin hevosen pysähtymään keskelle estett ja huomasin itsekkin että huh eihän tähän kuole.

Itselle jäi hirveän hyvä mieli valmennuksesta ja tämän tyypistä apua olenkin kaivannut että otetaan istuntaa ja teitä sillä olen pääsyt lepsuilemaan asioiden kanssa ihan urakalla. Eritoten täytyy kiitää nyt ystävääni osaa huolto joukoineen että pääsin tänne ja sain hevosen lainaan. Kiitos ja vielä kerran kiitos tämän voimin jaksaa hymyillä vielä pitkään. Varsinkin kun loppu komentti oli että pärjäät hyvin kun et jnnitä niin paljon :)

Kävin parin tunnin pidossa vielä illalla ja fiilis oli mahtava niiltäkin osin. Tuossa on linkki rataan joka mentiin ja kiitos vielä rosalle siitäkin että hän jaksoi kuvailla. :)

http://www.youtube.com/watch?v=b2ragsAShBQ

sataa sataa ropisee..

Mutta mieli ei ole maassa vaikka vettä tuleekin ihan kaatamalla ja hevoset ovat linnoitautuneet pihattoje perälle pitämään sadetta. Äitien päivä senkun hujahti ohi ja paljon muutakaan ei ole kerennyt tapahtua. Koirilla oli madotus päivä kaikilla sillä kirke tarvitsi vielä yhden kuurin joten samalla on hyvä madotaa muutkin lemmikit. Kissan madottaminen onkin aina oman laisensa operaatio mutta onnistuneesti sekin nyt takana päin. Ks-tallille soittaesani sain kuulla lindan kiiman alkaneen perjantaina ja se on saanut ensimäisen satsin siemeniä maanantaina. Jos näyttää vielä siltä että on tavetta se siemennetään keskiviikona uudestaan. Joten odotan jo jänistyksellä soittoa sinne päin että kuulen kuinka kävi. On tämä jotenkin ihan huisin jännää aikaa. Linda on kuulemani mukaan viihtynyt 3 muun tamman kanssa samassa tarhassa ja kaikki ovat oleet sulassa sovussa keskenään, mikä oli minulle huojentavaa kuultavaa sillä linda saattaa olla aika aijoin muiden hevosten kanssa ihan lapanen ja muut saavatkin helposti kurmuutaneen sitä liikaakin. Kehuja tamma on saanut kivasta luonteesta ja käsiteltävyydestä.

Minna Linströmmi on tulossa heinäkuussa valmentamaan Levälän tallille joten kaikki mukaan hevosen tai ratsastajan tasosta katsomatta viettämään huippua päivää.

Sisukkaan Kirke.

Nyt se sitten saapui tuo pienen pieni mustavalkoinen karvapallo. Pentu on mielestäni sopusuhtainen ja kaunis kikaine silmineen. Se on kasvanut ulkona tarhassa 7 viikoa emon ja sisaruksiensa kanssa. Pennuissa oli kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Koitan laitaa kikestä paremmin kuvia kun saan vain sen kamean hankittua. Isot pojat ottivat sen hyvin vastaan vaikka odotinkin että roki olisi voinut alkaa mököttää, mutta koputan nyt puuta sillä kaikki ovat oleet tyytyväisiä liekkö vaikutuksena sekin että nyt on narttu pentu kysessä tässä uros voittoisessa taloudessa.

Kissa on ainut joka on silmät levälään tuijottanut uutta tulokasta ja siitynyt ruokailun pääteeksi heti pihalle ettei vain tarvitse alentua tuommoisen vikisevän karvakasan kanssa alentua keskustelemaan.

Karkon lonkka kuvat ovat aiheutaneet pään vaivaa sillä vaikka kuvaava ell sanoi että nämä ovat ehdottomasti A/A lonkat, niin kenneliitosta tuli päätös että b/c lonkat. Olemme harmissamme mutta minkäs sille voi astumistahan se ei periaatteessa estä mutta oma mielipiteeni on että c-lonkainen koira on jo huono. Katsotaan siis paraneeko kuvat uudella kuvauksella vai paheneeko.

Ponit ovat olleet ihan mahtavia ja näitä tulee kyllä ikävä kun ne kotiinsa lähtevät. Toippa toimii ajaessa kivasti ja hessu ponikin on alkanut hieman asettua ja rauhoitua eikä kaikki tunnu niin jännälle.

Eilen illalla tuntia pitäessäni sain aihetta juhlaan sillä kaksi pyllähdystä sieltä tuli ja sehän tietää että kakkua on tiedossa :)

Vaikka kirke on kasvanut lapsi peheessä minkä huomaa vasinkin siitä että se hakeutui heti meidän poikamme luo ja syliin niin huomaan eron siihen minkälainen karko oli tulessa sen oleesa kasvanut sisällä ihmisten kanssa. se oli jopa liiankin rohkea ja sosiaalinen.Kike vaikutaa enemmän rodun omaisemman harkitsevalta ja tarkailevammalta. se ei ole heti ensimäisenä suuna päänä menossa vaan jää seuaamaan tilannetta omalta paikaltaan. Tässä voi vaikutaa myöskin sukupuoli ero mutta jännä seurata miten luonne kehittyy kasvaessa ja verrata sitten myöhemmin .

Toipalla ajoa.

Nyt olemme ajaneet toipalla kolmisen kertaa kärryillä. Poni oli erittäin järkevä heti ensimmäisestä ajo kerrasta alkaen ja siitä näkee että sitä on ajettu takaa omassa kotonaan ja sillä on ollut aisat kyljissä. Ensimmäisellä kerralla toippa kiemurteli vähän mutta totesi sitten että helpompaa on kulkea suoraan, väsyttää paljon vähemmän :D Kääntyminen on myöskin ollut vähän jännää vielä sillä aisat painvat kulkiin eikä oikeen pieni poni vielä tiedä kuinka siihen täytyisi suhtautua, mikä on aivan normaalia näin ensimäisillä kerroilla. joka kerta on mennyt paremmin ja paremmin ja täytyy kyllä sanoa että tämä on ehkä ainut shetikka josta tykkää koko perhe. Toippa on vielä vähän reilun viikon meillä ja nyt keskitytäänkin ajo harjoituksiin että kotiin mentäessä pystyy huoletta sitäkin sillä tekemään.

Hessu ponia olen juoksutanut sivu ohjilla ja alku järkytyksen jälkeen poni ymmärsikin ettei tässä mitään pahaa tapahdu. Hessu on hieno liikeinen nuori mies joka hyppää mielelään. Tosin hessu hieman jänittää uusia asioita ja ilmoitaakin sen puhisemalla kuuluvasti, jonka vuoksi se on ristittykin meidän perheessä pikku lohikäärmeeksi. Hessun kanssa edetäänkin rauhassa ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi.

Ponit ovat nauttineet nyt kun saavat juosta tamma tarhassa ja kisailevatkin siellä aamulla ja illan hämärtäessä pitkiä aikoja. Toippa on jo välillä ollut vähän väsähtäneen oloinen ja hakeutuu pihaton rauhaan kun hessu härnää enskaa aidan läpi ja juoksee vielä spurteja minkä kerkeää. Harmitaa kun ei ole nyt sitä kameraa näitä on ollut ihan huippu seurata.

Ystäväni luona kävimme eilen myöskin poneilemassa ja piiku poni joutui järkytyneenä katselemaan villen potku mopoa joka oli tälle yleensä poni varmalle ponille nyt hirveän jännä asia. Saatiin naureskella ihan urakalla sillä tuommoinen puhina ja syöksähtely ei ole yhtään piikulle tyypillistä käytöstä. Siinä sitten kun piikukin vähän rauhoitui pääsi villekin ponin kyytiin ja meinasi olla ihan löysä makarooni mutta poni on villelle rakas se on kin ainut mitä poika kutsuu nimeltä ja haastaa vielä kotonakin.

Nyt on tulossa hevosten ja ponien mätsärit joihin olemme menossa enskan kanssa ja samalla kyydillä lähtee toippa mukaan ja jatkaa sitten siitä matkaansa takaisin kotiinsa.

Enska on nyt palanut kasvu lomalta pikku hiljaa takaisin hommiin ja olemmekin aloitaneet juoksuttamalla sivuohjien kera. Päivittelen taas kuinka lomalta paluu etenee.

poneja, Poneja japitkää siitola reissua.

Eilen aamuna pakkasimme lindan kyytiin koppiin ja aloitimme matkan puoli yhdeksän aikaan aamulla kohti hauhoa ja KS-Tallia. En huijaa matka oli aika pitkä vaikka pysähdyimme vain kerran tauolle niin olimme siitolan pihassa vasta puoliyhden maissa. Siellä meitä oli vastassa erittäin pätevä ja osaava väki ja linda pääsi karsinaan odotelemaan että saadaan paperit kirjoiteltua ja hetken juteltua ja totta kai sulhasta käytyä ihastelemassa. Jäi hirven hyvä mieli paikasta ja ei huolettanut jättää osaaviin käsiin tamma mammaa. Linda on nyt sitten siihen asti siitolassa kun se todetaan tiineeksi tai sitten kausi lopuun jos ei jää kantavaksi niin haetaan kotiin ja tamman kohtaloa mietittävä sitten tarkkemin.

 Samalla reissulla kotia päin tultaessa haemme ystäväni tallilta meille koulutukseen welsin poni ruunan ja samalla lainasimme oppilailtani kärryjä ja valjaita poneille. Hessu poni on kotiutunut yllätävänhyvin ja leikiivät toippaponin kanssa riemuisaan samankaltaisesta seurasta. Toippa poni on vuoltu raspattu ja sitä on aika paljon juoksutettu sivu ohjila ja varsinkin hiottu laukan nostojaääni avuilla sillä nuoren ponin tapaan ravia tikitetään hirmuista vauhtia ennen kuin laukka noussut mutta mielestäni nyt kerta kerran jälkeen parempi. Tänään oli tarkoitus pistää toippa kärryjen eteen ensimmäistä kertaa mutta yllätys yllätys suomen kevät ehti ensin ja lunta on satanut koko päivän joten ajo kerta taitaa suosiolla jäädä seuraavaan päivään.

Vappu meni joensussa parhaan kaverini veeran luona ja pääsinhyppäilemään veeran nostaessaminulle esteitä ja tutustuin uusiin huippuihin ihmisiin ja ylipäätään vietettiin aivan mahtavaa aikaa huipussa seurasta joten kiitos jälleen mukana olleille :)

Jerolle ollaan katsottu muutamia harjoitus raveja saa nähdä kuinka käy tuleeko ilmoitettua vai ei.

                                                 saanko esitellä Toippa poni.

                                                Dinalla hyppäämässä joensussa.

                                                                    jero lenkillä.