Melkein vuosi hiljaisuutta.

Heissan taas.
Huomasin kirjoitelleeni  tänne viimeksi viime vuoden lokakuussa joten aikaa on vierähtänyt ihan kiitettävästi. Miksi näin pitkä tauko ? Viime vuosi tuntui yhdeltä surkeiden sattumusten sarjalta ja huomasin etten halua edes kirjoittaa ja oma treeni intonikin hävisi hetkellisesti kokonaan.
Linda siirtyi viime syksynä taivas laitumille sillä lukuisista siementämis yrityksistä huolimatta se ei jäänyt tiineeksi ja se ainokainen alkio mikä saatiin alulle oli tamma luonut pois seuraavaan tarkastukseen mennessä. Näin olen ainut järkevä mutta silti niin vaikea päätös oli päästää tamma pois.  Kirppun ruunaus onnistui hyvin ja luultiinkin että takapään jäykkyys olisi johtunut pelkästään kives kiertymästä mutta koska oireet eivät helpottaneet ja kirppu muuttui vain haluttomammaksi siirtymään edes tallista tarhaan oli silläkin taivas laitumet osoitteena ja hyvä näin sillä sen vasen takajalka oli aivan väärin luutunut ja niin sanotusti sillä oli nivelet väärin päin kasvaneet takajaloissa.
Positiivista kuitenkin Vietsu jäi tiineeksi ja varsoi komean ori varsan jonka nimeksi tuli Tervahaudan Jalmar. Aivan ongelmitta ei sujunut tämäkään asia sillä Jalmari syntyi liian kireiden jänteiden kanssa ja eläinlääkäri käski valmistautua lopetukseen sillä hän ei ollut nähnyt noin tiukkoja jänteitä ja olimme odottaneet vähän liian pitkään kotona että suoristuuko jalat vai ei.

Näin olen jalmari sai oksitetracyklinia suoraan suoreen joka on jonkilainen nautojen antibiootti millä on huomattu olevan jänteitä suoristava vaikutus ja meidä onneksi tämä hoito auttoi jalmariakin. Nyt meillä on oiekin hieno ja vankka ori poika joka juoksentelee laitumella päivät pitkät. Vietsu on astutettu varsa kiimaan uudestaan. Nuorella ja lupaavalla Kihisee orilla ja Vietsu jäikin kerrasta tiineeksi toivotaan että kaikki menee hyvin.

Jero on pärjännyt hyvin raveissa ja olemme olleet enemmän kuin tyytyväisiä orin suorituksiin. Kuuma ja laukka herkkä ja hidas syttyinen hän se on mutta silti varma juoksia kun saa vaan ravilla pysymään. Treenaus on tällä hetkellä reen vetoa kesät talvet ja uittaminen näin kesällä lisänä.

Hevos lisää on tullu sen verran myöskin että Tähti-Hattivatti on muutanut perheeseen. 2w suokki ori on aika kovaluontoinen mutta erittäin hieno liikeinen ja toivon mukaan tästäkin jonkinlaista juoksijaa saadaan aikaiseksi.

Enskan kuulumisia pistän tässä joku päivä erikseen muutamissa koulukisoissa olaan käyty ja kestetty jopa aitojen sisällä :)

Vaikka Blogi onkin ollut hiljaa...

Olen silt ratsastanut paljon ja minulla on ollut nyt vieraita hevosia ajo ja ratsu opissa. Minulla on ollut huippu ystävä jonka hevosilla olen saanut kisata ja käydä muuten vaan hummailemassa.

 

Menen nyt käymään Horse shoussa ystäväni kanssa ja koitan saada tehtyäblogin meidän reissusta :)

Enkan paluu sairas lomalta.

Enskan kanssa olemme varovasti aloitaneet liikutamisen niin juoksutaen kun ratsainkin. Ensimmäinen tippuminenkin on nyt tullut enskan kanssa ja ihan omaa varomattomuuttani. Hyppäsin pikku ristikkoa enskalla ja olin alkuun juoksutanut enskaa siitä yli jotta sai enemät höyryt pois ja kerkesi tutustua tehtävään ilman  ratsastajaa, Ensimmäinen hyppy kuitenkin ratsastajan kanssa oli semmoinen kahden metrin kamikatse loikka että huomasin istuvani esteen jälkeen enskan kaulalla ja käänsin sen voltille jossa ensk laski kauansa alas ja niin minä sitten pyllähdin pyllylleni tantereeseen. Sen jälkeen hypyt sujuivatkin ihan malikaasti ja osasin varautua isoihin loikkiin.

Eilen sitten pääsinkin maastoon suht hyvällä aika taululla ennen pimeää. Keli oli vain ihan hirvitävän tuulinen ja enska saikin kipinää vinkuvasta tuulesta ja ensimäinen kaksikymmentä minuutia olikin keskustelua käveläänkö vai sipsutelaanko pikkuruisia  nöpö askelia. Sain sitä aika hyvin kuulolle tekemällä pysähdyksiä ja harjoittelemalla väistöjä. Tällä hetkellä iitää että enska ottaa pois päin askeleen sitä pyytävästä jalasta. Tässä saa olla tarkkana että hevonen ei lähde kiiruhtamaan väistävästä pohkeesta eteen päin vaan käden pitää olla herkkänä mukana ja säädellä vauhtia. Näin aluksi ei ole suurtakaan merkitystä onko hevonen asettunut väistön suuntaan sillä yleensäkin nuoren hevosen lihaksisto ei ole niin valmis kantamaan ja samalla väistämään sivulle. Tässä täytyy olla tarkka että ohja ei ala olemaan liian johtava ja käännä hevosen kaulaa banaani kaulalle ja hevonen näin ollen lähtee sivulle ohjan vaikutuksesta. Vaan aina tehdään jalasta eikä matkan tarvitse olla kuin muutaman askeleen aluksi keralaan.

Maasto lenkki meni malikaasti ja ensimäisen laukka pätkän jälkeen hera höykin rauhoitui sen verran että malttoi kävelläkin välillä. Tein vielä kentällä maastolenkin jälkeen hetken väistöjä ja lopetin siihen kun esnka reagoinopeasti molempiin suuntiin.

                                                               Enska 23.10.2014



       

                                                                     Enska syyskuussa 8.9.2014


Perheeseen on mysökin tullut lisäystä yhden kissan verran ja näin ollen tässä on meidän hirmuinen rölli.

                                                                     Rölli

Riemua kerakseen on tuonut myös tieto että meidän karko on nyt sitten vihdoin ja viimein pärjännyt sen verta hyvin hirven haukku kokeissa että sieltä se käyttövalion arvuuttava suorituskin on tullut ja nyt ei muuta kun suomen kenneliitolle hakemusta menemään. :)

Surkeiden sattumusten sarjaa...

One keennyt sattua ja tapahtua vaikka mitä mutta itseäni on ihan suoraan sanottuna ärsyttänyt pienet haaverit ja tapahtumat mitä on sattunut, joten kuten tarka silmäiset huomaavatkin on tämä kirjoittaminen jäänyt erittäin vähälle.

Aloitetaan nyt siitä kaikein kökönmästä sattumuksesta. Tulin eräänä kauniina päivänä kotiin töistä ja huomasin heti autosta noustessani että mitä likaa enskalla on pyllyssä. Olisikin ollut likaa mutta oli ihan vakoinen sukkakin värjäytynyt verestä sillä takareiteen oli tullut n:15 cm pitkä viilto haava. eikun ell soitto ja totta kai kelo oli jo neljä joten oli alkanut ilta/yö päivystys vuoro ja sen  tietää että silloin myös hinnat nousee. Saatiin kun saatiinkin paikattua reikä vaikka aluksi pelkäsinkin että ei tästä taida pystyä tikkaamaan. Sairaslomalla enska oli melkein kaksi kk ja meiltä jäi EBEF tapahtuma välistä johon olin tähdännyt jo keväästä asti. minua harmittaa niin paljon.

                            Voin kertoa että itketti. Tässä haava juuri ennen Tikkien laittoa.

Tikit ei tietenkään kestäneet riekku pylly rodeo ponilla viikoa pitempään vaan yksi toisensa jälkeen antoivat periksi ja haava räpsähti uudeleen auki. Haavaa hoidetiin sitten niin sanottuna avo  haavana silä totta kai se on semmoisessa paikkaa ettet saa minkään näköistä tulloa pysymään siinä joten kärpästen hätistely olikin sitten suhteelisen haastavaa. Haava pestiin 4krt pv:ssä ja joka kerta pesun jälkeen siihen laitetiin hunaja pepanten rasva kääre.

                                                 Tässä haava kk tapaturman jälkeen.

                                                      päivälleen 2 kk tapahtuneesta.

Haava on sulkeutunut hyvin mutta siihen on kertynyt aika massiivinen arpi kudos joten enska on niin sanottu kuntoutettava että api alkaa antamaan periksi ja hevonen käytämään jalkaansa taas kunnolla.

Vietsua on astutettu maaliskuusta alkaen ja nyt vihdoin viimein se todettiin kantavaksi että ainakin yhdet pikku kaviot kuulaan ensi kesänä jos kaikki menee hyvin.

herää henkiin blogi parka.

Uh ja huh.. Mistäs tässä aloitaisi kun tuntuu että aikaa on mennyt vaikka kuinka paljon. Kirke oli kolmevuorokautta kateissa teillä tietämättömillä ja sitä etsitiin, etsijä koirienkin voimin tuloksetta mutta kuinka ollakaan pentu palasi itse vesisateessa likomärkänä oven taakse raapimaan. En muista milloin oisin itkenyt ja nauanut yhtä paljon kuin sinä hetkenä kun pentu kipusi syliini. Kova nälkä tytöllä oli ja neulasia oli turkki täynä mutta sitä lukuun ottamatta pentu oli täysissä voimisaan ja epäilimme sen nukkuneen jossain kuusen alla ja odoteleen että huono ilma menee ohi.

Pari päivää Kirken kotiin tulon jälkeen Sulkavan Kennelkerho järjesti mätsärit sulkavan kirjaston viereisellä pallo kentällä ja koiat lähtivät kaikki paitsi roki mukaan joka taktisesti oli pyöinyt hiekassa ennnen lähtöä ettei vamasti tarvitse lähteä kehään kiertämään. Kirke ei vielä osallistunut vaan tuli katselemaan ja sosiaalistumaan muihin koiiin ja ihmisiin. Karko ja Ressu osallistuivat molemmat isojen koirien ryhmään jossa molemmat pääsivät punaiseen kehään jatkoon. Onneksi paikalla oli ystäviämme jotka ottivat kirken huostaakseen sinä aikana kun minä esitin essua ja uki esitti karkoa.

                                                                (C) Tarkiainen

                                                              (c) Tarkiainen

                                                                  (C) Tarkiainen

                                                           (C) Tarkiainen.  BIS 2

                                  (C) Tarkiainen Joukossa oli mukavaa puhua kera karvaisten.


Ressu oli punaisten kehän BIS 2 ja olin tosi onnelinen että vanha ukko ainuana sekarotuisena päjäsi näin hyvin. Keli oli viileä mutta seua oli sitäkin mukavampaa.

Hauholta tuli tieto että Linda ei ollut viel ekaan siemennykseen jäänyt tiineeksi ja se oli nyt siemennetty uudestaan joten pitäkää meille peukkuja. Samoin myöskään Vietsu ei ollut jäänyt tiineeksi se kävi tarkastuksessa tänään mutta toivotaan että suaava astutus keta onnistuisi senin kohalla ja vielä yitetään samoilla oreilla. Linda on viihtynyt ja voi kuuleman mukaan hyvin ja nautiskelee laitumesta ja seurasta. Vitesu on nyt saanut asustaa hessu ponin kanssa samassa tarhassa ja hessu onkin aika ihastunut isompaan muhkuun. Vietsu ja hessu ovat saaneet leikata nurmikkoa meidän pihassa ja Enskakin yritetiin laitaa laitumelle mutta hea tuli aina aidasta yli niin saa nyt nuori herra tyytyyä olemaaan tarhassa. Koitan nyt saada enemmän postauksia aikaiseksi kun enskakin palautuu sorvin ääeen.

                                                           Enska vahtii naisia :)

Hirveä hätä ja väsymys.

Rakas koiran pentumme kirke hävisi eilen seitsemän aikaan pihasta varmaan säikähtäen ukkosta ja sitä etsitiin aamu kolmeen asti kunnes päätimme mennä nukkumaan ja nyt kuudelta noustiin uudestaan etsimään. Aivan järkyttävä hätä ja kaikki paikat on 10 km säteellä tutkittu läpejään omien koirien kanssa ja käyty itsekseen jalka miehenä kävelemässä ja hevosilla ajelemassa mutta ei ei näkö havaintoakaan. Eilen olikin niin hyvä päivä että totta kai jotain täytyi sitten mennä pieleen.

Eilen olin esittämässä ystävieni shetlanin poneja, pieksänmäellä poni näyttelyissä ja vaikka lähdimekin myöhässä aika talusta, saavuimme silti hyvään aikaan perille. Molemmat ponit käyttäytyivät hyvin ja palkitiin II palkinnolla molemmat. Petu poni oli vsyttänyt itsensä kuljetuksessa eikä halunnut esittää parasta liiketään ja Piikusta sanoivat sen olevan liian puleassa kunnossa. Ens vuonna uudestaan niin on aikaa laihutaa ainakin Piikua..

Kaikein isoin yllätys oli eilen kun Appu-ukkoni lähti mieheni kanssa Mäkelän Jerolla raveihin ja appiukko oli jo sanonut että jos se ei tänään juokse alta 40 niin sitten sie saat siitä ratsun itsellesi. Joten voitte arvata että odotukset eivät oleet kovin korkealla. Mutta kuinka sitten kävikään kaikien yllätykseksi Alkoikin jero kiriä ja kiriä ja sieltä se keski vaiheilta jäljestä nousi koko ajan ja pääsi loppu suoralla johtavan rinnalle vaikkakin koitti hieman kiemurrella ja meni ja voitti ensimäisen kerran koko ravi aikanaan. Siis aivan mahtava juoksu!!! en voisi tämän suhteen olla onnelisempi. nyt vaan tuntuu hirveän pahalle kun olemme kirkeä etsineet kissojen ja koirine kanssa ja pientä ei löydy mistään.

kuvan (c) Anniina Lintune. Leijonamielen Bianca

http://tototv.icareus.com/web/guest/archive täältä löytyy suonenjoen ravien 1 lähtö ja jeron juoksu.

Valmennuksessa.

Pääsin kunnolla este oppiin kun ystäväni Rosa lainasi minulle hevostaan Hontsaa DB:n valmennukseen Mikkeliin, Rouhialan tallille. Täytyy kyllä sanoa että en muista illoin viimeksi olisi valmennukseen meno jännittänyt näin paljon. Valmennus oli englanin kielellä niinlulen että pelkäsin enemänkin etten osaisi vastata coutsille oikein jos hän kysyisi jotain. Mutta kuten olen jo vuosien saatossa huomannut kuulun ymmärtäminen on edelleen vahvin osaamiseni ja ymmärsin hyvin mitä hän minulle puhui. Alkuun hän katsoi meidän kaikkien ryhmässä olevien istuntaa ja sanoikin heti alkuun että istuntani on karmaiseva ja ei hevos ystävälinen, tämä sanotiin hyvin kohteliaasti siltikin ja olin varautunut kritiikiin joten lähdimme korjaamaan jalkaani reilusti taaksepäin ja lantio linjaani eteenpäin sillä minulla tapana jäädä liian taakse istumaan. Tulimme 5 puomin avipuomeja ja tehtävänä oli myödätä alaspäin hevosen yntäitä kohden ja samalla pitää oma selkä ja katse ylhäällä. Nyt ei tarvinnut keskittyä olenkaan siihen tuliko hevonen hiljaa vai kovaa, vaan ihan omaan istuntaan ja voin kertoa että tämä oli hyvin rankkaa. Tätä tultiin molempiinsuuntiin muutaman kerran jonka jälkeen vaihdetiin tehtävää.

                                                      alku palaveerissä.


Seuraava tehtävä oli sitten tulla Portille laukassa jonka edessä oli ponnistus puomi kääntää hevonen esteen jälkeen oikealle ja ratsastaa portin edestä kohti okseria mutta siirtää hevonen ensin raviin, sitten käyntiin ja vielä pysäyttää enen okseria. Tehtävässä oli tärkeää suunitella tie ja olla katseen kanssa tarkkana siitä mihin oltiin menossa. Tämä onnistuikin muutaman kerran tultuna ihan hyvin silloin kun en itse alkanut liikaa kiirehtimään vain annoin aikaa hevoselle tulla rauhassa. Sitten vaihdetiin suuntaa ja DB siirsi ponnistus puomin laukka puomiksi noin 5.5-6 m päähän ja nosti portin päälle puomin lisäksi. Nyt oli tarkoitus tehdä samalla lailla mutta siellä oli esteen jälkeen kapea laatikko jonka eteen tuli pysäytää. Nämä pysäytys tehtävät ovat selvästi minulle hankalia sillä menen jotenkin ihan lukoon siitä että estettä lähestyttäessä pysäytetäänkin hevonen. Mutta tämä on erittäin tehokasta sillä tällä varmisteltiin omien apujen tehokuutta ja kerottiin hevoselle että sen täytyy pysähtyä ja lähteä eteen juuri silloin kun ratsastaja itse niin haluaa. Hän myöskin kertoi että nin matalilla hyvin koulutettu hevone pystyy ratsastajan pyynöstä hyppäämään vaikka paikaltaan.

Sitten edetiin hajoituksessa niin että tultiin edeleen portti pysty, jonka jälkeen känytiin vasemmalle ja kohti oksei jossa oli se minun kauhistuksen kanan häkki eli vesimatto alla. Hypätään vesimatto okseri ja pysäytetään ennen pystyä vesimaton jälkeen. Tämä oli jo helpompaa pysäytää mutta vesimattoa lähestyttäessä aloin taas kiirehtimään ja varmistelemaan liikaa että menethän varmasti jolloin kaaroksesta tuli jo huono. Näytän kuulema ihan ninja oravalta takertuvine jalkoineni ja hän pyysikin minua yitämään vähemmän ja rentoutumaan että ei ole kiire ja suunitele ratsastettava tie hyvin.

Sitten siirytiiin tulemaan ratana, ensin tavan pysty jolta lähestyminen alku tunnin potti pystylle ja siitä käänös vesimatto okseille ja sen takana olevalle pystylle. Pystyn jälkeen oli apu puomi jonka jälkeen sai vasta kääntää oikealle ja tulla ensimäinen pysty uudestaan toisesta suunasta ja pysäytää hevonen ennen toista pystyä sen jälkeen. Olin kyllä mikkihiirenä merihädässä,  Kaksi kertaa ratsastin ihan päin mäntyä ja olin todella jännitynyt ja jäin taas jalkani kanssa puristamaan liikaa. Muutaman kerran tultuani DB pyysi minua taas rentoutumaan ja aloinkin tekemään vanhaa apukeinoani ja laskemaan askelia jolloin sain yllätvän hyviä pätkiä tehtyä. Ainut oli että edeleen kun piti tulla keskelle estettä ja pysäytää yitin automaatisesti ohitaa sitä mutta onneksi on tarkka valmentaja ja pyysi minua tulemaan niin monta ketaa uudestaan että sain kun sainkin hevosen pysähtymään keskelle estett ja huomasin itsekkin että huh eihän tähän kuole.

Itselle jäi hirveän hyvä mieli valmennuksesta ja tämän tyypistä apua olenkin kaivannut että otetaan istuntaa ja teitä sillä olen pääsyt lepsuilemaan asioiden kanssa ihan urakalla. Eritoten täytyy kiitää nyt ystävääni osaa huolto joukoineen että pääsin tänne ja sain hevosen lainaan. Kiitos ja vielä kerran kiitos tämän voimin jaksaa hymyillä vielä pitkään. Varsinkin kun loppu komentti oli että pärjäät hyvin kun et jnnitä niin paljon :)

Kävin parin tunnin pidossa vielä illalla ja fiilis oli mahtava niiltäkin osin. Tuossa on linkki rataan joka mentiin ja kiitos vielä rosalle siitäkin että hän jaksoi kuvailla. :)

http://www.youtube.com/watch?v=b2ragsAShBQ