perjantai 14. helmikuuta 2014

Nuhaista ystävänpäivää!

Eilinen päivä oli pyhitetty pelkästään koirille ja tänään oli tarkoitus saada kaikki hevoset liikkumaan päivän aikana. Valitettavasti poikani nuha/kuume päätti yö aikaan iskeä minuun ja olen ihan vetelä makaroni. Joten hevosilla tarha päivä tänäänkin, tosin enska ilmoitti taas että tämä peli ei vetele ja koikka loikkasi sitten tarhan portin yli. Tai yli ja yli yritys hyvä kymmenen sillä tarhan portti on korkeudeltaan 160 cm ja siitä se sitten rysähti läpi. Meinasin sydärin saada ja olin jo ihan varma että nyt tuli isoa ja pahaa jälkeä. Herra laukkaisi hetken pihalla ja sain sen sitten siitä kiinni mutta kuinkas kävikään nyt oli jo ori miehen elkeet tänään ja hyppäsi pystyyn ja polki etusta kun otin sitä kiinni.
Siinä sitten peruutin, pysäytin, peruutin ja pysäytin ja tätä teinkin jonkin hetken että palasi poika ruotuun ja alkoi paremmin kuunnella ihmistä. Nuorikko alkaa olla siinä iässä että nyt saa olla tarkkana että ei pääse liiaksi uhma ikä nostamaan päätään. Siinä sitten kun vein enskan takaisin tarhaan ja mietin että on se kumma kun ei säkäriä saa ja meillä on erittäin tehokas paimen. Otin tamma puolen aidasta kiinni ja ajattelin kiertää nyt molemmat tarhat tarkkaan läpi että löytyisikö syy aitauksesta. Siinä sitten idioottina juoksutin kättä aita langan päällä ja sitten se tulikin. Se aivan älytön tälli ja en voinut kuin kiljua. Tamma aita siis ainakin ehjä ja jatkoin tutkimuksiani ja löysin hän minä sen vian pihaton takaa oli ori tarhan sähköliitäntä poikki. Vahingosta viisastuneena kävin sähköt nappaa massa pois päältä ja laitoin ehjän liittimen tilalle ja vielä vaihdoin portin paikan niin että vaikka enska nojaisikin pottiin se ei enää saisi ala puolaa nousemaan niin että pääsisi ali pujahtamaan. Tämän jälkeen olinkin aivan poikki ja tarkoitus oli vielä käydä äitini kanssa isäni haudalla. Lähdin matkaan ja porukoitteni pihalle jätin oman autoni ja tarkoitus oli ajaa isäin autolla jotta se saa vähän liikettä sekin. Muuten hyvä mutta auto ei sanonut pihaustakaan ja setäni tuli varmistamaan kun soitimme hänelle että akkuhan se oli sökähtänyt. Jätettiin tänään haudalla käymättä ja palasin peiton alle ja toivon että tämä olo tästä paranee. Huomenna olisi tarkoitus mennä seuramaan ratsastuksia ja toivon että minulla riittää ääntä. Lindalla ja minulla olisi ollut sunnuntaina valmennus mutta en uskaltanut ilmoittaa tulostani kun en tiedä haluaako tämä kuume taltua ennen sitä :P. Ihanaa ystävän päivää kaikille ja toivon että minun lähettämät kortit pääsi perille.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti