koiria ja poneja.

Hiljais eloa on jatkunut taas vaikka kuinka kauan, pahoittelut siitä mutta tuntuu että kirjoitamisen aiheena olisi ollut vaan tämä normi arki. Sillä enska odotelee kenkiä edelleen jalkoihinsa ja on saanut olla ihan kasvulomalla kaikessa rauhassa. Tammat käytetiin klinikalla mikkelissä jossa todettiin että vietsu ei ollut jäänyt kantavaksi ja lindalla ei ole jaloissa eikä selässään uusia muutoksia vaan vanhat kinnerpatit enallaan muutumattomana. Eikä lindasta löydetty mitään vikaa miksi se ei jäisi tiineeksi muuta kun sen suhteelisen korkea ikä ja se että se ei ole ennen varsonut. Eli lopetus kehotusta ei tullut ja koska se liikuu iloisesti itsekseen en sitä myöskään pois laita, ell suositteli jollekin siitolalle soittoa ja kysymään sieltä vielä mielipidettä. Siitolaan tuli soitettua ja kiitos hyvästä palvelusta sillä siellä jaksetiin keskustella kanssani pitkään hyödyistä ja mahdolisuuksista. Näillä näkymin Linda lähtee kerran vielä miehelään ja sitten jos nyt ei tärpää todetaan että kaikki on kyllä sitten yritetty. Samoin kuin Vietsu lähtee takaisin sulhasensa luokse joten tulee olemaan tyhjä tarha pihassa.

Kirppu raukan kohtalo oli nyt päätyä taivaslaitumille Ruunauksen jälkeen hevonen on edeleen ollut aika jäykän oloinen ja haluton liikumaan joten päätös pistää nuori mies pois oli helppo sillä ei siitä minkäänlaista käyttö hevosta olisi saanut, sillä jo pelkkä oloneuvoksena olo oli näin vaikena ja jäykän liikumisen takana. Niinkuin osa jo tietää meillä hevoset lopetetaan kotona ja niistä tehdään koiran ruokaa omille koirille. En koe tätä mitenkään pahana asiana sillä siitä hyötyvät nii lopetettava kun syöjätkin, vaikka aika monelle tuntuu olevan iso eetinen kysymys hevosenlihan syönti ja sen syöttäminen. Siinä sitten nylkiessä ja paloitellessa löytyi syy kirpun vaikeaan liikumiseen. Vasen takajalka oli aivan oiekan lainen joka luustaan ja jänteestän mutta oikeassa kintereessä luut olivat  niin sanotusti väärin päin ja kirpulla oli siis kasvuhäiriö tässä jalassa. Minusta jokaisen hevos ihmisen tulisi olla mukana edes yhdessä hevosen lopetuksess/teurastuksessa ja tietää miten se käytännössä tapahtuu. Puhumatakaan siitä miten mielen kiintoista on seurata miltä mikäkin nivel ja luu näyttää ja oppia katsomaan miltä joidenkin osien ei kuuluisi näyttää jos siellä on vikaa. Tämä on todella opettavaista ja olen osannut soveltaa oppimaani hevosteni hoitoon paremmin kun olen tiennyt miten mikäkin toimii.

 

Itse jauhettua hevosen jauhelihaa pussitettuna ja pakastettua koiria varten.

Ystäväni poni tuli meille koulutuksee päivitämään osaamistaan nyt olemme tehneet vain perus siirtymisiä ja ville on vähän saanut istua kyydissä järkevä nuori poni herra josta varmasti päivittelen lisää ja poni herra on saamassa myöskin poni seuraa joten palaan näissä asioissa vielä paremmin kertomaan.

Koirista sen verran että karkolla on silmien peilaus ja lonkkakuvien viralliset ottamiset tänään joten pitäkää meille peukkuja että uutiset sieltä tulevat olemaan hyviä ja koiramaisuuksia tulee olemaan vielä paljon lisää kohta puoleen :)

Hyvää vappua kaikille ja olkaahan kiltisti. itse aijon ratsastaa minkä kerkeän ja menn ystäväni luokse kylään :)

                           Vietsu ja linda voivat rapsustella toisiaan sillon kun kukaan ei nää.

 

tämmöstä tiedossa :)

                                              Linda toivotaa riemukasta vappua :D

lämmintä pääsiäistä.

Arki on ollut samaa hiljais eloa mitä nyt yleensäkkin. Muutamaa ponia olen käynyt ratsuttamassa ja näyttely harjoituksia tekemässä. Kentälläkin mahtuu nyt tekemään jotain sillä koneet ovat siirtyneet lautakasojen kanssa sivummalle. Enska on viettänyt kevyttä lomailua ja vain liinassa kerran viikoon pyörähten mikä on ollut oikeinkin oiva ratkaisu sillä se on kasvanut pituutta selästään ja takakorkeutta nyt muutamaan viikoon kovastikkin joten kasvuvaiheessa lomailu on erittäin suositeltaaa ettei nivelet joudu liian kovalle rasitukselle. Poni aitaa ollaan västty pihamaalle että laina poneille oisi oma aitaus eikä tarvitse noitten isojen hevosten joukkoon laittaa. Juvalle on 18.5 tulossa hevosten mätsärit ja laukka kisat joihin olen ainakin enskan viemässä. Lindan talvi karva on halunnut irota tosi huonosti joten eilen päätin sitten pestä sen, tamma ei olisi maltanut millään olla paikalaan kun vietsu pusutteli enskan kanssa aidan yli niin meinasi mustasukkasuus peikko puraista.

Siinä sitten kun oli saanut tamman pestyä ja hieman kuivateltua niin päästin sen irti tarhaan ja arvaatte varmaan että ensimäinen mitä se teki oli mennä multaisimpaan kohtaan pyörimään,Se siitä pesusta. Tammojen klinikka reissu lähenee ja minua jänitää jo kamalasti mutta olenpahan sitten lindan kohdalta ainakin viisaampi että mitä sen kanssa  pysty enää tekemään vai pystyykö yhtään mitään.

Koirat ovat nyt lämpimien kelien puitteissa yöpyneet tarhasaan kun yhdessä vaiheessa otin ne yöksi sisään mutta pojat ovat olleet oikein tyytyväisiä ratkaisuun. Vapuntienoilla muistaakseni oli sulkavalla koirien mätsäritkin joihin meinasin omat koirat viedä.

kuvatuksia arjesta

                                                                Riehutaa, Riehuttaa

                                                   Lindan mieli pide minun seurastani

                                                       ensio luvattomilla teillä.

Poneilua.

Eilen olimme koko perheen voimin liikenteessä ja kävimme ystävä perheen luona poni ratsastelemassa ja vähän näyttelyyn valmistavia juoksutuksia ottamassa. Enska on lomaillut nyt kinkereistä alkaen ja sain tammoille varattua nyt klinikka ajat joten sieltä tulee nyt sitten postausta jossain vaiheessa. Nyt olisi tulossa poneja enemän vähmän koulittavaksi joten poni tarha on rakenteilla, katoksineen ja muutamat hevos/poni näyttelyt. Karkolle pitäisi saada nyt tilattua silmäpeilaukset ja lonkka kuvat ja kesä tuo tulesaan myöskin muutamat koira näyttelyt.

ainut kuva enskasta kinkereissä.

Kuvan on ottanut: Mintti Hassinen.

Suonenjoen kyvyt esiin VOL:2

Aamu alkoikin viileänä ja nousin jo 5 aikoihin ylös kun en maltanut nukkua. Vilkaisin ulos ikkunasta ja siinä sitten räpytelin että missä ihmeessä on ensio kun tarha näyttää typötyhjälle. Marsin siinä sitten aamu heinien antoon ja tarha oli tosiaan ihan tyhjä ja pieni mies leikki villi oria metsässä. Siinä sitten annoin tammoille rehut kaikessa rauhassa, kannoin vedet ja laittelin heinät ja istahdin heinäpaalin päälle syömään omenaa ja kun sain sen syötyä vislasin enskalle ja sieltä se sitten viilettikin höristen että huomaatko äippä kuin hieno mie oon. Talutin enskan otsa tukasta tarhaan ja aloin pakata autoa lähtö kuntoon. Sitten vein poikani äidilleni hoitoon ja aloin laittamaan enskaa karkelo kuntoon, Letitykset ja kavioiden rasvaamisetsta alkaen. Koitin saadaa häntään ja otsa tukkaankin nätit letit mutta luovuin ajatuksesta sillä en saanut kun sötöstä aikaan. Matkaan lähdettiin yhsen aikaan ja olimme hyvissä ajoin paikalla. Muutaalta muulta paikka kunnalta oli tullut lisäksi hevosia näihin kinkereihin, sillä oli tullut peruutuksia näissä muissa paikkakunnista siis.

Enskan vuoron lähestyessä otimme sen alas autosta ja suojitettiin ja kävelytettiin pihamaalla. Ihana vesi sade oli meidän seurana koko ajan joten minäkin näytin ihan miselin ukoksi pukeutuneelta. Enska oli aika vilkas tänään eikä olisi millään maltanut rauhoitua vaan huuteli ja möykkäsi kaula kaarella kuin suurempikin ori. Päästiin maneesiin ja saatiin aloitaa meidän vuoro, laskin enskan irti ja se sai taas loikia ensimäisen kieroksen puomi kasojen yli. Nyt ei olisi maltanut loikkia vaan meni ihmeelisiä räpellyksia kovaa yli. Esteet nostetiin taas seuraavalla kieroksella isommaksi ja enska tuli aika kovaa koko ajan jolloin todetiin että otetaan se kiinni vaikka se hienosti selviytyikin tehtävistä mutta toivotavaa olisi että tulisi vähän rauhallisemmin. Muutama kerta tulikin hienoja hyppyjä kunnes nostetiin taas maksimiin este ja sain enskan tuotua käynissä kujan suun alkuun. Mutta kuinkas sitten kävikään hyppäsi ristikon yli mutta pysähtyi pystylle jolloin pyysin apu juoksutajaa kääntämään hevosen että tulisi takaisin päin eikä lähtisi isolle paikaltaan, siinä vain kvi just niinkuin pelkäsin enska lähti menemään okseria kohen ja rysäytti sen alas. Onneksi mitään ei sattunut ja sarjaa madalletiin ja enska suostui tulemaan ihan hyvin kujalle vielä rysäyksestä huolimatta. Siitä se saikin kehuja että on kiltti hevonen että olisi voinut ilmoitaa ihan hyvin etten kyllä hyppää enää olenkaan. Vähän kyllä harmitti ei ollut kenenkä syyn tämä rysäys mutta harmitti silti.

Askellajit esitetiin sitten vastakaiseen suuntaan juoksutaen este osuuden jälkeen mutta enska oli sen verran väsynyt jo hyyistä ja saanut kolausta kintuileen ettei sitä parastaan esittänyt ja saikin näin oleen aika huonot pisteet askellaji osiosta. Tämä minun mielestäni kaipaisi vähän kehitystä että nuo askellajit katsotaisiin jotenkin toisin kun kujaa väärän suuntaan juosten ja este puomienkin ollessa maassa. Risuja ja Ruusuja tuli molempia tältä matkalta utta kokemuksena oli oikeenkin kiva reissu ja mukavia ihmisiä, ensi vuonna sitten uudestaan mutta ratsastaen. Kuvia en taaskaan saanut sillä en saanut ketään kuvaamaan.

Askellajikokeen pisteytys: tuomaroi Hackån Walhman
Käynti: Puhdas, säänöllinen. Saisi olla selkeämpi yli poljenta. 6.0
Ravi:Puhdas säänölinen,Ravi saisi olla jäntevämpää ja työntää voimakaamin takaa. 6,5
Laukka:Puhdas, saisi olla säänölisempi ja keinua enemmän kehon läpi. 6,7
Ajatukset nuorella hevosella usein muualla kuin tehtävien suorituksessa.
Mekaniikka ja kyky kantaa itsensä: 6,6
Luonne ja yleis vaikutelma:7,0

Estekokeen pisteytys: tuomaroi Kimmo Kinnunen
Rytmi ja tasapaino: 7,5 Lievästä ylinopeudesta huolimatta selviytyi.
ET tekniikka: 8 erittäin nopea.
TJ tekniikka: 7,5
Selän toiminta: 7,5
Reagtio kyky: 8,5
Ponnistus: 7,5

LUONNE JA YHTEISTYÖ KYKY :
Halukkuus ja eteenpäin pyrkimys: 7,5
Varovaisuus: 7,5
Kapasiteetti 3-vuotialta: 7,5

Kiireinen mutta erittäin varovainen jalat hyvin piilossa, hypyissä kuitenkin hieman sukeltava vaikutelma.
Tekniikka ja kyky:7,7
Luonne ja yhteistyökyky: 7,7

Vietsun astutus.

En muista kuolaksenikaan että kirjoitinko tänne että vietsun vetokisa suunitelut vaihtuivatkin varsotus suunitelmiin. Päätimme jättää vetokisat kokonaan pois suunitelmista ja aloitaa astutus kausi jo hyvissä ajoin. Sulhas pohdinta olikin sitten aikaa vievää hommaa sillä meitä oli kolme ihmistä kinastelemassa ja vertailemassa mikä olisi hyvä ja minkä takia. Lopullinen valinta oli kuitenkin ravuri ori Ventterin-Vili ja tämä herrasmies onkin aika isokokoinen ja komean näköinen.

http://www.sukuposti.net/kuvasto/ventterin-vili

Tässä linkki suku postiin jos kiinostaa minkä näköisestä orhista on kyse.
Rouva hevonen on nyt astutettu ja jäädään odottamaan tärpäsikö kerrasta eli kaikki sormet/varpaat ristiin että kuultaisiin pienten kavioiden kopsetta ensi kesänä.

Enska on nauttinut ansaitusta lomasta ja lepää että jaksaa ensi perjantaina esiintyä edukseen. ;)
Muuten onkin saanut hiki hatussa painaa koti hommia tehden. Meillä on puunsahausta lankuiksi, poltopuun tekoa ja lautojen taaplausta näin ensi hätään. Puhumatakaan normaalit koti työt ja eläinten hoidot ja tuo iänikuinen pihan haravointi. Toisaalta sää on suosinut ulkona oloa ja ihana kevät aurinko onkin paistanut joka päivä. Pihaa haravoidessani naureskelin mielessäni että voisi herkempi ihminen säikähtää kun meille tulee. Oli nimittäin koko piha täynä kaluttuja luita ja hirven hampaita joita sitte kompostiin tuli vietyä kaikien lehtien ja muun mukavan ohessa. Lautatyöt jatkuvat perjantaihin asti ja vielä pitäisi siivota koirien tarhat, hevosten tarhoista puhumatakaan joten ensi viikona voin olla kyllä ihan puhki. :)
 Tänään yritin päästä eroon kaikesta ylimääräisestä talvi karvasta joka tuntuu vaan tippuvan ja tippuvan noilta mammuteilta jotka kovasti koittavat väittää olevansa meidän tamma hevosia. Hyvin huomaa että enska on hyvin tiiviisti loimi päällä ollut ja on vieläkin sillä sen karva on jo miltein kokonaan vaihtunut. Linda oli ottanut itseleen kunnon suoja kerroksen mutaa kylkiinsä ja oli väritykseltää ihan harmaa. Taisin sylkeä suustani kilotolkulla tuota irto karvaa, eikä karvan sylkeminen loppunut siihen vaan ressu oli käynyt pyörimässä jossain märäntyneestä ja sain kunnian pestä arvon herran niin voisi sanoa olleen hyvin karvan täyteinen päivä.

Kaikki kauniit varsulit.

Joku ihana ihminen oli kuvannut kaikki suonenjoella kyvyt esiin karkeloissa olleita ja sieltä se meidän ensiokin löytyy.. Nyt jänitetään Perjantaita.http://www.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=qbBJ36Z7Ojs&app=desktop

Suonenjoen Kinkerit.

Perjantaina 4.4.2014 oli suonenjoella kyvyt esiin tapahtuma ja olin Enskankin sinne ilmoittanut ja voin sanoa että olin kyllä ihan kauhuissani. Pesin edellisenä päivänä penskan ja olin huolella loimittanut sen tarhaan että se kestäisi myöskin puhtaana. Ideaa oli taas todella hyvä mutta kuinkas sitten kävikään. Aamu ruokia antaessani vastassa oli loimeton ja mutainen hevosen kuvatus joka väitti kovasti olevansa se kiiltävä karvainen prinssi joka se oli pesun jäljiltä. Meinasin alkaa ihan itkemämään sillä kello läheni uhkaavasti lähtöä mutta otin vielä riskin ja pesin varsan äkkiä uudeleen ja kuivailin sen hiustenkuivaajalla. ( Nyt tämä episodi jo naurataa) Valkoiset sukat olivat taas valkeat ja kuivasin vielä kavion pinnat ja laitoin niihin semmoista kavio lakkaa mikä antaa vesimäisen ja kiiltävän silauksen.

Kuva Lainattu: hevosväylä.fi


Karvan ja hännän selvitys aine oli jo ajat sitten loppunut joten turvauduin jälleen kerran vauvan pylly pyyhkeisiin ja nämä olikin ihan kultaakin kalliimpi juttu sillä ne pienen pienet pölyhiukaset imeytyivät kosteuspyyhkeeseen jättäen kiiltävän pinnan hevosen karvaan. Sitten aloitinkin letityksen ja nämä onnistuivatkin paremmin kuin viikkon takaiset eri paksuiset ja ihan sötöksenä tehdyt. Sain lettitäessäni oivalluksen että olin yrittänyt tehdä liian pieniä lettejä jolloin ne oli vaikeampi saada sykerölle. Jos olisin ommellut letit ei olisi niin haitannut mutta koska nyt oli vain kuminauhoja käytössä tein hieman paksummat letit ja sain kun sainkin ihan siistit sykeröt aikaiseksi (paitsi keskelle harjaa jossa on tosi ohut harja kohta) ja viimeisenä silauksena laitoin vielä hiuslakaa kiinikeeksi ettei varmasti irtoa ojennuksesta.

Kuljetus suojat jalkaan ja eskadronin loimi selkään ja uusi riimu pähän eettä varmasti näytäisi siistiltä. Ostoskoriin pakattiin harjat, Valkoiset eskan suojat ja kaikki muu mikä vaan juolahti mieleen että mitä voisi tarvita reissussa. Talutin enskan kopin luo ja herra käveli nuuhkaistuaan siltaa nätisti kyytiin ja jäikin sinne tyynesti odottelemaan että saatiin autoon kaikki muut roipeet pakattua. Matkaan lähdetiin yhden aikaan päivällä ja kyvyt esiin alkaisi neljän aikaan päivällä. Ohjeissa pyydettiin olemaan hyvissä ajoin paikalla sillä pois jääntien sattuessa aikataulu luonnolisesti nopeutuisi. Saavuimme perille kolmen aikaan ja oli kyllä todella hieno ja kiva vastaan otto ja opastus, mihin saatiin koppi jättää ja missä kansliat ja ei tuntunut yhtään tyhmälle kysellä että mitä tapahtuu ja en tiedä mistään mitään. Kaikki neuvoivat ja olivat todella ystävällisiä. Olin pelännyt sitä että kaikki voivottelisivat että onpas sinulla pieni hevonen mutta siellä oli jopa enskaa pienempiä kolmevuotiaita ja avautui omatkin silmät että ei se enska nyt niin kauhean pieni kuitenkaan ole. Hirveän hienoja varsoja omistajineen. Olimme enskan kanssa lähtövuorossa toiseksi viimeisenä joten enska sai rauhassa kopissa odotella sillä aikaa kun me katselimme muitten suorituksia. Meitä oli 10 kaksi/kolmivuotiaita ja kaksi neljä vuotiasta jotka suorittivat ryhmä ratsastuksen nuorempien hevosten jälkeen.

Paikalla olikin onnekseni yksi ammatikoulu aikainen kaverini ni tunsin sentään yhden ihmisen paikkalla olijoista. Alun perin oli tarkoitus lähteä kaverini mukaan avuksi ja kuvaamaan mutta sitten kuljetus autoksi päätyi meidän lava hiluksi jossa ei ole kuin kaksi paikaa joten ihan kökösti ajo matka sujui ukon kanssa kaksistaan. Harmitaa vähän kun ei saatu yhtään kuvaa tai video siellä olosta joten tämä postaus on jälleen aika teksti painotteinen.
Sitten kun olimme muutaman suorituksen katsoneet päätimme ottaa enskan autosta ulos ja kävelyttää sitä että enimmät höyryt ennen irto hypytystä olisi vähän tasaantuneet. Minua jännitti niin kovasti että koski ihan mahaan ja päähän. Enska oli hieman viriilimälä päällä uudesta paikasta ja hajuista johtuen joten uki talutteli enskaa pihalla jolloin minun oikea olkapääni saisi levätä ennen kuin veisin enskan maneesiin.

Sitten se tulikin se meidän vuoro, listasta katsoessani olin tajunnut että minä olin ainut joka oli varsansa askelaji painoteiseksi ilmoittanut. Kolmevuotiaat askellaji painoteiset saavat siis hypätä hieman matalempana kujaa halutessaan mutta eivät sitten pääse este finaaliin olenkaan. Kimmo Kinnunen oli arvioimassa irtohypytys osiota ja kysyi meiltä että onko mitä hypyytetty kun olin askelaji painoteisena ilmotanut. Jolloin sanoin suoraan että minä olen ollut niin nössö etten ole uskaltanut 90 cm isompaa hypyttää johon kimmo tuumasi että eipä mitä katsotaan miltä näyttää ja mennään sen mukaan, nostetaan jos kyvyt näytää hyvälle ja jos ei näytä niin sitten ei nosteta. Ensimäinen kierros tapahtui niin että puomit olivat vain maassa ja hevonen sai rauhassa päästellä paineita juoksemalla kujan ympäri ennen kuin otetiin kiinni siksi aikaa että saatiin esteet kujaan valmiiksi. Enska esitti irtona aika lenokaasti itseään ja kevyttä etu ja takapäätään. Ainakin se oli iloisen näkönen mutta hieman villi :)

 Kujan noustessa enskakin meinasi lämmetä ja imi itseään kujalle vähän liiankin innokkaasti jolloin se meinasi ajautua turhan lähelle esteitä mutta korjasi hienosti itse itseään ja minä laskin sitä aluksi vähän turhan kaukaa irti jolloin ystäväni riina onneksi kävi minulle sanomassa että taluta se lähemmäs ensimäistä puomia jolloin asia helpottui vaikka enska koitti kyllä kerran viedä minutkin kujalle menessään kun se innostui niin kovasti. Okseri laitetiin pystyyn kun hevonen oli inokaasti hypännyt pystynä kaikki ja oli näin olen valmis isompaan tehtävään. Ensimäisellä kerralla okserin olessa pystyssä enska kolautti jalkansa puomiin ja oli kauhean kiukkuinen asiasta ja tämän jälkeen okseria vielä hieman nostetiin ja sain enskan vietyä vähän rauhallisemmin kujan suulle ja se hyppäsikin hienosti  ja rauhallisemmin viimeisen kerran. Taisi alkaa jo vähän väsykin painamaan, olin niin älyttömän ylpeä hevos lpasestani ja se saikin paljon kehuja olemuksestaan ja hypyistään. Tällä ensimmäisellä kerralla ei hevosta muuten arvioitu kuin sanallisesti pisteyttäminen tapahtuisi viikonpäästä jolloin katsotaisiin myöskin askellajit. Taluteltiin enskaa hetki pihalla ja laitetiin se sitten koppiin päivä heiniä mutustamaan kun itse menimme hakemaan sanallisesti arvioitua arvostelua ja katsomaan neljävuotiaiden ryhmä ratsastusta. Hienoja nuoria hevosia ja paperia hakiessani kimmo kehui vielä että sinulla on hieno varsa ja kysyin sitten paljonko oli viimeisen okserin korkeus ja sehän oli 130 cm ja minä olin ihan järkyttynyt sillä en olisi ikinä uskonut että se jaksaa noinkin isoa pompata. Aivan älyttömän iloisin mielin lähdimme kotiin päin ajelemaan ja juuri ennen lähtöä näin vielä ystäväni mamin ja reissu oli hyvällä mielellä kruunattu entisestään. Kirjoitan lisää varmaan sitten uudesta reisusta en vieläkään tiedä ihan kaikkea mutta voin tehdä näiden jälkeen jonkinlaisen tiivistelmän kuinka ilmoitaa ja mitä nämä jutut pitävät sisällään. Mutta suositelen kaikille nuoren hevosten omistajille vientiä käymään tälläisessa tilaisuudessa on todella hienoa että hevosista innostuneet ihmiset neuvovat ja tukevat ja pääsee itsekkin mietimään oman hevosensa kehitys mahdolisuuksia.

Suulinen arvio enskasta oli tämänlainen: Pikkuisen kiireinen, mutta erittäin varovainen. Poikeukselisen hyvä etu-jalka tekniikka, Loppua kohden rytmi tuli rauhallisemmaksi ja selviytyminen hevosella helpommaksi. Notkea ja taitava hevonen.

kirpu ruuna kastiin.

Viikko on ollut toisaalta hiljainen ja toisaalta aika toiminan täyteinen. Vietsun kohdalla päätetiin jättää vetokisat pois suunitelmista ja astutaakin jo näin alku keväästä ja tamma onkin käynyt  oriin luona parikin kertaan ja toivotaan että nyt olisi pienen kavion kopsetta luvassa ensi kesänä. Kirpulle varatiin klinikka aika sillä se oli haluton liikumaan eikä olisi halunnut poistua karsinasta olenkaan. Mutta kun tuli aika lähteä klinikalle emme saaneet hevosta kyytiin teimme sitten mitä vaan, ei siinä auttanut kun soitaa ja sanoa että emme pääse tulemaan. Yllätys oli suuri kun ELL sanoi että ei hätä tämän näköinen he tulevat kotikäynille. Ja niin siinä kävi että kirppu ruunatiin koti pihalla ja hyvä niin sieltä löytyikin aika iso kives kiertymä mikä oli varmasti ollut kipeä. Aivan mahtavaa palvelua en voi muuta kun kehua tätä kerimäen uutta klinikkaa. Ilalla kirpu jo söi heiniään ja seisoi kirkas silmäisenä karsinassaan, kyllä nyt on niin onnelinen olo. Enska on lomaillut tämän viikoa ja näytää nautineen auringos paisteesta silmät ummessa jalkojaan leppuuttaen ja sitten kohta taas pukki laukaa spurtailen onnelinen lapsi hevonen.  Yöllä satoi lunta mikä nyt  vähän  meinaa ketutaa sillä minulla oli mielessä enskan peseminen sillä huomenna meillä olisi kyvyt-esiin suonenjoella ja minua jänittää ihan kamalasti sillä minulla ei ole oikeen minkäänlaista tietoa miten siellä nyt sitten toimitaan mutta kysyvää varmastin neuvotaan :) laitan sitten varmaan viikonloppuna kuulumisia kuinka siellä meni.