Enskan kanssa maastoon.

Tänään otin enskan tarhasta ja puolenvuoden tauon jälkeen nousin selkään ja lähdimme maastoon. Olin varauunut intopinkeään varsaan mutta selkään nousu ei herraa hetkauttanut. Matkan aloitimme reipaassa käynissä muistelen pidäteitä ja aina ala-män tullessa tulin pois selästä ja talutin sillä tiet ovat täällä paikka paikoin todella liukkaita. Joten harjoitusta tuli nuorelle sälille monta kertaa siitä että seistään paikalaan kun tuo akka pompii  pitkin kylkiä. Ensimäinen ravi pätkä oli kiemurtelua ohjan ja pohkeen välissä kunnes asettui osaansa ja jatkoi matkaa suoraan eteenpäin. Nuorikkoni käytäytyi suht hyvin taon jälkeen mutta huomasin että sivulle vievät avut olivat pääseet unholaan. kääntävä ohjas ote vastasi enskalle sitä että käänytään pois päin kääntävästä ohjasta joten vastakainen jalka saikin olla tarkkana ja vaatia periksiantamattomasti ja kärsivälisesti ohjaa kohden. Pienenki onistumisen tullessa tässä tapauksessa hevosen lähtiessä kääntymään valittuun suuntaan myötäsin ohjasta ja jalkani lakkasi painostamasta ja taputin varsaa kaulalle. Kärsivälisyys on nuorten kanssa erittäin tärkeää, samoin myöskin että ei jätä asioita puolitihen vaan vaatii loppuun asti ja se että hevonen on jo menossa sinne minne haluat on kiitoksen paikka. Kuinka paljon kiitosta ja kuinka paljon painostusta on aina hevos/varsa kohtainen ja sitä oppii huomaamaan vain ratsastamalla. Postilaatikot tai maitokopit eivät nuorta miestä säikäytäneet ja matka jatkui oikein rauhalisesti. Muutaman kerran ravatiin vielä lyhyttä pätkää ja hieman meinasi enska aina valua ojan puolelle joten taas sai oma jalka olla määrätietoinen yhdessä puolipidäteiden kanssa että ei sinne vaan suoraan. Ensimäinen laukan nosto sai aikaan pari iloista mulliloikaa jotka saivat minutkin nauramaan ääneen. siirytiin laukka pätkän jälkeen ravin kautta käyntiin. Tulimme isommalle tielle joten tulin hetkeksi alas selästä ja talutin sillä autoja ei olla kohdattu pitkään aikaan niin halusin ettei jää ikävää kohtausta jos mutkan takaa sattuisi kovaa auto tulemaankin. Siinä sitten pahimmat kohdat kävelytettyäni ja yhden auton meidät ohitettua nousin takaisin selkään ja matkaa jatketiin käymä jalkaa koti pihaan jossa enska huutelu vähän naisilleen mutta totesi näiden vastattu että valta kunnassa kaikki hyvin. Että voi ihminen olla iloinen noin viisaasta varsastaan :) tältä osin ihan mahtava päivä :).